Taide itseisarvona? Taide välineenä?

Taide teoksena ja prosessina?

Yhteisötaiteen kentällä tapahtuu monenlaista. Yhteisötaiteessa vuorovaikutus ja prosessi ovat merkittävässä roolissa. Tätä ajattelua on pyritty avaamaan monin tavoin. Käsiteviidakoissa samoamista voi helpottaa seuraaviin sanoihin tutustumalla.

Dialoginen taide on taiteen muoto, joka keskittyy teoksen luomiseen vuoropuhelulla tai vuoropuhelun luomiseen taiteen kautta. Teos ei yhden tekijän luoma esteettinen objekti, vaan kohtaamisen tapa joka toimii keskustelun, yhteisen ajattelun ja luomisen välineenä. Dialogisessa taiteessa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa ja teos syntyy molempien vaikutteista. Taide toimii keskustelun avaajana, jossa ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Dialogisen taiteen osallistujalla on teoksessa aktiivinen rooli.  Taideteos voi luoda dialogia ja saada yleisön ajattelemaan, mutta dialogisen taiteen teos on aina myös osin interaktiivinen, osallistujan luoma.

Hoivataide on taiteen muoto, joka tuo taiteen metodit ja käytänteet hoivaympäristöön, kuten sairaaloihin, vanhustenhoitoon tai mielenterveystyön piiriin. Hoivataide tukee yksilöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia taiteen avulla ja luo ympäristön, jossa ihmiset voivat kokea taidetta, käsitellä tunteitaan ja ilmaista itseään. Se voi sisältää esimerkiksi kuvataidetta, musiikkia, tanssia tai esitystaidetta hoivalaitoksessa tai vuorovaikutteisia taidehetkiä, jotka tarjoavat osallistujille mahdollisuuden osallisuuteen ja vuorovaikutukseen taiteen avulla. Hoivataiteen kautta pyritään vahvistamaan ihmisten elämänlaatua, mielialaa ja toimintakykyjä sekä edistämään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Kahdenvälinen taide tai one-to-one taide tarkoittaa taiteen muotoa, jossa teoksen kokee yksi ihminen kerrallaan. Taiteilija ja kokija ovat vuorovaikutuksessa keskenään teoksen raamissa. Tämä vuorovaikutus voi olla sekä fyysistä, koskettavaa, keskustelevaa tai henkistä (intiimin katsomiskokemuksen kautta syntyvä dialogi). kahdenvälisen teoksen osallistuja ei välttämättä luo itse vaan voi olla myös perinteisemmin esityksen vastaanottaja. Kahdenvälinen taide korostaa osallisuutta, intiimiyttä ja yhteisyyttä. Kahdenvälinen teos voi edustaa mitä tahansa taiteen muotoa, sanataidetta, kuvataidetta, performanssia, esitystaidetta tai vaikkapa äänitaidetta.

Kulttuurihyvinvointi tarkoittaa kulttuurin, taiteen ja luovan toiminnan vaikutusta yksilön ja yhteisön elämänlaatuun. Se voi ilmetä taiteessa väylänä itseilmaisuun, merkityksellisyyden muodostumiseen ja yhteisölliseen kokemiseen. Kulttuurihyvinvointi linkittää kulttuurin ja taiteen kokemisen ja tuottamisen koko elämää rikastuttaviin ja hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kulttuurihyvinvointi tukee mielenterveyttä, sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jokainen ihminen on luova kulttuurin kokija ja itseään ilmaiseva toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Näiden tarpeiden täyttyminen tuottaa kulttuurihyvinvointia eri elämäntilanteissa ja elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

Soveltava taide hyödyntää taiteen keinoja soveltaen monitaiteellisia välineitä esimerkiksi terapiassa, koulutuksessa tai kuntoutuksessa. Taide voi toimia välineenä psyykkisten ja emotionaalisten haasteiden käsittelyssä, kuten taideterapiassa, tai edistää fyysistä ja kognitiivista toipumista. Soveltava taide voi sisältää monenlaisia taiteen metodeita, käyttää kuvataiteen menetelmiä, musiikkia, sanataidetta, tanssia tai draamaa. Taiteen päämääränä voi olla esimerkiksi parantaa osallistujien hyvinvointia ja elämänlaatua ja luovuutta.

Taidekasvatus keskittyy yksilöiden taiteellisten taitojen ja luovuuden kehittämiseen. Se voi tapahtua kouluissa, kulttuurilaitoksissa tai vapaan taiteen piirissä. Taidekasvatus pyrkii vahvistamaan lasten, nuorten ja aikuisten esteettistä ilmaisua ja ymmärrystä. Taidekasvatuksessa korostetaan luovuutta ja eri taidemuotojen kulttuurisen ja esteettisen arvon ymmärtämistä. Taidekasvatuksen kautta pyritään myös tukemaan yhteiskunnallista osallisuutta ja antamaan lapsille, nuorille ja aikuisillekin mahdollisuus kokea taiteen ja kulttuurin merkitys omassa elämässään.

Osallistava taide on taiteen muoto, jossa yleisö tai osallistujat ovat aktiivisesti mukana taiteen luomisprosessissa. Tällöin teos ei ole yksin ammattitaiteilijan tuotos, vaan kaikki prosessiin osallistujat vaikuttavat sen sisältöön, muotoon tai toteutukseen. Osallistava taide korostaa yhteisön ja vuorovaikutuksen merkitystä, ja sen tarkoituksena on edistää osallisuutta, luovuutta ja yhteistä kokemusta. Työskentelyn muoto voi olla taidetyöpajoja, pitkiä taideprosesseja, julkisia taideteoksia tai osallistavia performansseja. Taiteilija voi luoda osallistavan taiteen raamit, teemat tai lähtökohdat mutta osallistujat vaikuttavat niihin. Joskus yhteisötaitelija tuottaa teoksen alusta asti yhteisönsä kanssa neuvotellen. Taidelähtöinen osallistava taide voi tuottaa hyvinvointia mutta sen tavoitteena on taide itse, ihmisten mahdollisuus ilmaista itseään ja olla osa luovaa prosessia.

Yhteisötaide on taidetta, jossa jokin avoin tai ennaltamääritetty yhteisö osallistuu teoksen luomiseen tai taiteen tekemiseen yhteisesti. Yhteisötaidetta tehdään ihmisten kanssa, ihmisiä kuunnellen ja ihmisiä varten. Yhteisötaide voi käyttää monitaiteisia välineitä kuvataidetta, sanataidetta, esitystaidetta, tanssia tai musiikkia ja tuottaa erilaisia tapahtumia, työpajoja, prosesseja ja yhteisöllisiä taideteoksia. Yhteisötaiteessa prosessi valmistuu yhteisön kanssa ja ihmisten välinen prosessi on yhtä olennainen kuin valmistuva teos. Yhteisötaide voi tuoda esiin sosiaalisia, kulttuurisia tai poliittisia teemoja ja edistää keskustelua, niin prosessin aikana kuin valmiina teoksena.